Torstai 16.7 oli taas lähtö kyseessä! Erikoinen asia, joka tulee usein vastaan Piratesin kokoisen porukan kanssa, ja yleensä kun on kyse lähes kymmenen hengen seurueesta, on aina lähdön viivästyminen jollain kumman keinolla. Bensaa ei ollutkaan, kaasu loppu, joku on hukassa, lompakko jäi kotiin jne. Torstaina 16.7 aikataulumme oli vedenpitävä, johtuen edellispäivän järjestelyistä sekä aamun 16.7 pienehkosta urakasta. Klo 15.50 joukkueemme "Club Pirates" oli valmiina lähtöön jo niin tutusta takapihasta. Ei muuta kun kauppaan ostoksille, automaatille ja mars matkaan kohti Suofutiksen MM-kisoja 2009! Tätä reissua oli jo odotettu vuosi, sillä kisoihin ilmoittauduttiin jo vuosi sitten Jaakon toimesta, joka oli jo kerran kisoissa ollutkin. Nyt oli Pirateksen vuoro lähteä kokeilemaan!
Parkanosta Hyrynsalmelle on sellaiset 529,5km ja teoriassa 8 tunnin ajomatka, mutta vanhuksemme ei välttämättä näihin lukemiin aina pääse. Mikä häntä sinäänsä syyttämään, olemme tottuneet reissaamaan ja mikäs bussissa ollessa. Ensimmäisen vuoron ruorista otti Matti ja kilometrien edetessä vuoroja ajossa kokeilivat Tommi sekä lopulta Mikko, joka tekikin koko reissussa komeat kilometrisuoritukset ja ajoi joka päivä! Kiitti Migi!
Hyrynsalmella odottivat 17.9 klo 01.30 Jaakon entiset työkaverit viime vuoden joukkue Metso Minerals Oy Tampereelta sekä Jaakon toinen projekti Roxbury Jalkapalloklubi ry sekin Tampereelta. Nämä kaksi joukkuetta majoittuivat mökissä ja me taasen vetäisimme bussin pihaan ja letkun seinään. Yhteistyö sujui mahtavasti molempien joukkueiden kanssa ja kaikki saivat uusia ystäviä ja kunnon muistot mielettömän hyvästä hengestä ja mielettömistä jutuista ja kommelluksista. Tästä kaikesta kiitos Metso Mineralsin joukkueelle ensinnäkin vaivasta ja siitä, että bussi saatiin ylipäätään parkkeerata mökin eteen! Molemmille joukkueille suuri kiitos kovasta menosta ja hienon yhteishengen luomisesta!
Ensimmäinen pelipäivä alkoi perjantaina 17.9 ja koska Ukkohallan mökkikylä sijaitsi puolisen tuntia pelipaikoilta, hurautimme bussimme käyntiin ja aamutuimaan Roxbury ja Pirates lähestyivät Suoareenaa, jossa jo ensimmäiset pelit olivat saaneet alkunsa. Keli oli, sanotaanko vaihteleva: päivän aikana rekisteröitiin luultavasti kymmenen rankkasadekuuroa, komeaa aurinkoa ja hellelukemia ja räntää sekä ukkosta! Eli kelpo keli kunnon suofutikseen. Ensimmäiset pelit pelasimme Metson joukkueessa ja muissa joukkueissa, jotka innokkaasti värväsivät joukkueisiinsa pelaajia muista sarjoista. Joukkueemme pelasi harrastesarjassa ja nopeasti totesimme, että vastustajien kokemus on vaihtelevaa ja arvalla ja onnella on peleissä suuret painoarvonsa, toki pelaajien taitokin on eduksi, mutta peli itsessään on arvaamaton: mitä tahansa voi tapahtua.
Mitä parhaimman seuran ja virvokkeiden parissa pelit etenivät ja Pirates otti perjantain saldoksi 0-0 sekä 1-0 pelit, joten ei ihan huonosti pelaajilta, jotka tietävät jalkapallosta, suorituskyvystä ja pelisilmästä yhtä paljon kuin koira kaviaarista. Päivän komein voitto oli kuitenkin Roxburyn haaste peli: turnauksessa voi haastaa minkä tahansa joukkueen haastekentillä ja näin otimme haasteen vastaan. Roxburyn epäonneksi ja Pirateksen voitoksi peli päättyi huikeasti 5-1 ja näin haasteeseen lukeutunut ylimääräinen viuhahdus mökkikylässä illalla oli Roxburyn heiniä.
Pelipäivä päättyi saunaan, uuteen satsiin virvokkeita, makkaraa ja kunnon miesseuraa. Toki havaitsimme myös toisen sukupuolen edustajia päivän mittaan mittavin määrin ja voi olla että myös bussissa sattui yksi tai kaksi käymään. Tässä vaiheessa ei illan kuviot ole kaikki vielä selvää, mutta muistikuvia voi lähettää tämän blogin kommenttiosioon kiitos!
Lauantai 18.7 alkoi aamulla jälleen peleillä ja kunnon sateilla, tuulella ja kylmällä juotavalla. Pelit olivat fyysisesti erittäin rankkoja ja joukkueemme pinnisti 64 parhaan joukkoon, mutta loppujen lopuksi hävisimme luovutusvoiton jälkeen kiperässä rankkarikisassa ja näin jouduimmekin keskittymään itsemme viihdyttämiseen eli virvokkeisiin, suon putkisaunaan ja Roxburyn peleihin. Epätoivoiset Tommi ja Joonas vetivät vielä business- sarjan peleissä ja ylsivät jo pronssipeleihin, mutta joutuivat nousemaan maitojunaan ja mökille rauhoittumaan ja syömään. Illalla mökkimme joukkueet ottivat vielä mittaa epämääräisestä frisbee pelistä. Ukkohallan keskus ja SwampRock tarjosivat melkoisen määrän viihdykettä vielä illan happoisille tunneille ja voinkin todeta, että meininki oli taattu ja tätä mukaa unohtumaton reissumme olikin kruunaamaton: mieletön määrä hyvää seuraa, futista, uusia tuttavuuksia, musiikkia, festaria, kommelluksia ja uskomattoman hyvää suofutis meininkiä, jota ei koe kuin paikan päällä!
Sunnuntain 19.7 klo 11.00 olimmekin jo Hyrynsalmen S- marketilla ja edessä unelias kotimatka ja kaiken tapahtuneen kelailu ja naureskelu. Ehdottomasti kesän 2009 parhaita reissuja ja ilmoittautuminen ensi kesän kisoihin on jo tapahtunut: tätä herkkua on saatava lisää!
www.metsominerals.fi
www.roxburyjk.fi
Hyvä tarina Jack Sparrow! Muuten, toi Mickou on Kuivalan lempinimi. Ihan vaan väärinkäsitysten välttämiseksi... Kuivala oli reissun kusipää, eikä tehnyt mitään. :) Paitsi nukkui ehkä eniten.
VastaaPoista-Migi
Mutta kun jätkät kerto, vasta paluumatkalla ettei nää ollukkaan suonukkumisen mm-kisat vaan sie pelattiin jalkapalloa! Ei muuta ku kiitoksia!
VastaaPoistaJoo, täytyy korjata epäselvyyksien välttämiseksi. Mickou oli todellakin reissun motherfucker of the year:D
VastaaPoista-Jage
Opetelkaa ny kirjoittaan edes nimimerkki oikein.
VastaaPoistaLoisto juttu! Ensi vuonna nähdään taas, laittelen Pajatsolehden numeroita tulemaan kunhan ne tulee painosta sitten joskus...
VastaaPoistaJoo tänks Marco! Ja kiitos mahtavasta reissuseurasta:D Ens vuonna sitten taas!
VastaaPoista-Jage
älkää ny kiusakko kuivalaa.. sillä oli väsy ;D ei sitä saa kiusata..
VastaaPoistahyvä hyvä pojaat.Reipasta meininkiä.Lisää samanlaista.
VastaaPoista