Club Pirateksen Onki Cupin 2011 ensimmäinen osakilpailu 29.5

Paikka: Pappilanjoki(leveennys), Parkano
Sää: kevyt sade ja 10 astetta lämmintä
Kilpailu: klo18-19, kalojen lukumäärä + isoin kala
Välineet: Mato-onki, savimadot, ämpäri
Osallistujat: Mikko G, Tommi L, Tommi R, Kisu, Antti ja Niko oli perhoäijänä ei osallistunut varsinaiseen kilpailuun

Tulokset:

1. Mikko G 30kpl
2. Tommi R 29kpl
3. Antti 25kpl + isoin kala
4. Tommi L 10kpl
5. Kisu 9kpl

Ahti oli keväisenä sunnuntaina anteliaalla päällä, kun Pirateksen jengi suoritti historiansa ensimmäisen Onki Cup osakilpailunsa. Pieni sadekkaan ei haitannut kisaporukkaa vaan edisti osaltaan loistavaa Cup tunnelmaa. Yhteissaalis, hieman yli sata kalaa, oli pienoinen yllätys.
Ollessamme shellillä kahvilla ja essolla ihanalla tölkki colalla saimme ajatuksen onkikilpailun järjestämisestä. Onki Cup 2011 tulisi sisältää määrän X osakilpailuja tulevan kesän aikana. Yhteiskyydein suuntasimme pappilanjoen rantaa ja saappaan kolisten siirryttiin aloituspaikalle. Kalan mäyrät rupesivat heti näykkimään ja kun ensimmäinen särki oli saatu ylös loppua ei näkynyt. Kaloja tuli niin maan perkeleesti, ku vaan jakso vedellä.


Timmo ja Kisu valitsivat onki paikakseen heikoimman paikan. Kyllä sieltäkin kalaa tuli mutta hirmusyöntiin verrattuna heikosti. Timmo onnistui katkaisemaan siimansa kun hölmönä yritti onkia lumpeen. Siiman pinkahdettua poikki, ei Timmo siitä kuitenkaan lannistunut vaan haki uuden ongen. Kisu pysyi koko kilpailun ajan samassa paikassa joen toisella puolella. Me muut (MikkoGTommi R ja Ana) olimme ottipaikkojen ottipaikalla. Tommi R narrasi särkiä tekijämiehen ottein, tosin onnistui tämäkin Tommi kilpailun loppumetreillä hajottamaan onkensa kisakyvyttömäksi ja jätti leikin 5min ennen löppua kesken ja alkoi vetämään röökiä.



Tämä ei voittanut isoimman kalan arvonimeä.

Meikäläinen olisi voittanut kilpailun, mutta G napsi vähän väliä ämpäristäni särkiä omaan ämpäriinsä. Vaikka näinkin koko ajan että G harrasti vilunkia, päätin olla siitä hänelle huomauttamatta, ettei poika vaan suuttuisi ja alkaisi itkemään. Eli annoin hänen ”voittaa”. No kyllä se G:kin ihan hyvin niitä kaloja napsi ”30kpl” ei ole huono suoritus vastaalkaja onkijalle. Mikko G:n kalastustaktiikka pohjautui huutamiskalastukseen ja laskentakalastukseen. Aina kun hän sai kalan alkoi riemun täyteinen huuto. Laskentakalastus taas oli sellaista, että heti kun G laski kohon veteen alkoi äänekäs lasku ”1 2 3 4 jne. Tämän taktiikan ideana oli se, että millänumerolla kala oli kiinni koikussa. Siinä sitten porukalla veikkailtiin ja vertailtiin eri tuloksia – oli se mielenkiintoista.
Seuraava Onki Cup kisa on luultavasti ensiviikonloppuna Pappilansalmen virkistysalueella. Kilpailu muotona on silloin isoin kala ja painomäärä. Toivottavasti osallistujiaon ainakin 7 niin saadaan enemmän jännitystä.

Pistetilanne: G 5, Tommi R 4, Antti 4,Tommi L 2, Kisu 1


102 kalaa rikkaampana.

Tämän tarinan kirjoitti Antti.

Kesän avaus toimintapäivä 7.5

Oli kesä oli bussi. Oli aika lähteä harrastamaan järjestettyä toimintaa Tampereen villeihin menomestoihin. Jalkeilla oli kahdeksan piraattia, joita poimittiin mukaan menomatkalla töistä ja tienvarsista. Tampere rupesi lähestymään ja monen frisbeegolf käsi rupesi jo hikoamaan. Aluksi annettiin pohjustus päivän säännöistä ja aikatauluista, jonka jälkeen oli aika siirtyä Vihiojantie frisbeegolfkentälle. Laji todettiin erittäin lastenleikiksi...eli yllättävän vaikeaksi. Monen piraatin frisbeetä sai onkia joesta tai mutalammikosta. Tästä emme kuitenkaan masentuneet vaan jatkoimme iloisella huumorilla peliä.



Kun frisbeegolf oli saatu päätökseen siirryimme Tampereen keskustaan syömäilemään ja juomailemaan. Keli oli kuin kaunis morsian, joten maistoimme muutaman viileät myös Passionin terasilla.

Mahojen täytön jälkeen lähdimme kohti golfareena, joka sijaitsi messukylässä. Keli helli kuin kylmä kalja janoista miestä. Golfpallot saivat kovempaa kyytiä kuin koskaan. Joskaan ne eivät kovin pitkälle lentäneet. Pistetään mailojen piikkiin.



Kädet rakkuloilla siirryimme seuraavaan rastiin, joka oli keilaus. Siellä oli monella keilausmajurilla suorituspaineita, joka kulminoitu epäonnistumisiin ja kovaan känniin. Kukaan ei kuitenkaan onneksi loukannut itseään. Matti ja Henri syttyivät lonkeron makuun keilahallissa ja tämä kostautui loppuillan kovalla väsymyksellä.



Pisteiden jakamisen jälkeen oli paluumatkan aika. Kukkarakoskelta oli tullut viestiä suoraan Austraalian kengurumailta palanneelta Tommilta, että savusaunan lämmistys on onnistunut ja saunominen voi alkaa.

Dramatiikka päätti järjestää tällä kertaa linja-auto. Valtava savutus alkoi Ylöjärven mailla ja päätimme pysähtyä Shellille ihmettelmään tilannetta. Sisulla oli ilmeisesti vatsavaivoja, joten öljyä puski moottorista monesta kohtaa ulos. Päätimme yrittää epätoivoisesti tekohengittää konetta ja lisäsimme sinne hieman ölyä. Vaiva ei kuitenkaan parantunut ja bussi päätti oksentaa öljyt ulos Ylöjärven mailla.



Emme me tästä masentuneet. Vanha herra oli kuitenkin palvellut uskollisesti monta vuotta ja tämä oli vain ajan kysymys. Puukin mihin olimme koputtaneet oli tänään kulunut loppuun. Seuraavaksi täytyy tarkastella hieman tarkemmin mitä koneesta on mennyt rikki. Voi olla, että Sisu Wiima oli tullut palveluksen loppuun tai sitten se nielee vielä lisäkilometrejä tulevana kesänä. Nähtäväksi jää. Piraatit kyllä reissaavat tulevana kesänä ahkerasti...oli ajoneuvo sitten mikä vain.