Vanhan herran herättely 22.04.2011

Jälleen kevät koitti Ylisen markille ja Vanhaksi herraksikin kutsuttu linja-automme oli paljastunut lumen alta koko komeudessaan. Kuten karhuillakin on tapana, oli myös Piraatti-bussin aika herätä talviunilta.

Pitkänäperjantaina merirosvot ja Äijä hiipivät varovasti linja-autoon ja palauttivat auton virtalähteet paikalleen. Bussi alkoi välittömästi osoittaa elonmerkkejä, vaikka vielä sikeässä unessa olikin. Moottorituuletin alkoi pyörimään täysin yllättäen. Onneksi peto ei sentään heti ampaissut matkaan.

Tilanne rauhoittui ja seuraavaksi kýtkimme moottorilämmittimen päälle liittämällä virtajohdon auton alareunassa olevaan töpseliin. Pihinää alkoi kuulua - kaikki oli siis hyvin. Nyt edessä oli muutaman tunnin odottelu ja bussin nesteytyksen tarkistaminen. Kuten karhuillakin on tapana, bussi oli talven aikana kadottanut osan nesteistään. Vettä ja muita sakeampia nesteitä meni bussin uumeniin kannuittain.

H-hetki koitti nopeasti. Rohkein elkein Äijä kiipesi kuljettajan penkille ja painoi starttinappulaa. Merirosvo tallensi tapahtuman videolle. Bussi alkoi lähes heti köhistä lupaavasti. Viime vuosien tapaan, bussi käynnistyi ensistarttauksella! Tuttu ja turvallinen moottorin ääni palautti kesäfiiliksen kertaheitolla. Nyt linja-automme onkin valmiina kesän ensimmäistä reissua varten.



Pääsiäisviikonloppuna linja-auton sänkyosasto sai myös hieman ehostusta osakseen. Sänkyihin rakennettiin uudet laidat rikkoutuneiden tilalle. Nyt ei pääse väsynyt merimies putoamaan, vaikka uni olisikin hieman levotonta reissujen vauhdikkaissa tunnelmissa.

Club Pirateksen talkoot turvelaitoksella 2.4

Tehtävä: Turvepölyn siivous imuroimalla, lakaisemalla ja pesemällä laitoksen sisärakenteista viidestä eri kerroksesta

Lauantai aamuna klo n.08:00 neljä piraatti talkoolaista, Mikko G, Timmo, Henu ja Ana kokoontuivat turvelaitoksen kahvihuoneesseen nauttimaan aamuprösöt ja valmistautumaan päivän hikitöihin. Tunnelma oli jo heti aamusta hilpeä ja talkoohenki kohdallaan. Henkka oli neljästä talkoolaisesta väsyneimmän näköinen, mutta lopulta kahvin piristävä voima sai Henkankin näyttämään pirteältä.



Hommat aloitettiin ylimmästä kerroksesta ja siitä sitten etenimme yhä alemmaksi ja alemmaksi. Työmiehien rooliin samaistuttuamme turvepaska alkoi irrota rakenteista yhä mallikkaamin päivän edetessä. Homma ei ollut hääviä mutta teimme sen silti positiivisella”tee työtäs laulellen” –asenteella loppuun.
Henkka oli varsinainen imurisankari. Hän keksi, että imuroinnin ohessa imurin pään voi välillä kohdistaa imemään kehon eri ulokkeita ja...no ei siitä sen enempää. Henu sai varmasti haluamansa välikevennyksen ja hoiti varsinaisen hommansa tyylillä loppuun. Timmo oli imurointiryhmän tarkkuusmies. Hänen välineistöönsä kuului erittäin pieni imurin suukappale, ja sen avulla hän pääsi siistimään pienimmätkin ritilän välit. Työnjohtajana ja sensei imurin(keskuspölynimurin)käyttäjänä toimi Mikko G Kuivala. Keskuspölynimurin käyttäjä on imuriliiton mukaan hierarkkisessa hooverasteikossa korkeimmalla, joten minkään turhan asian johdosta keskuspölynimurin käyttäjää ei uskaltanut häiritä. Henkka meni kerran kysymään epähuomiossa Mikolta kesken töiden, että paljon maksaa kilo perunoita ja sai siitä rangaistukseksi 15 minuutiksi pelkkiä lakaisuhommia. Allekirjoittanut kävi ruokatunnilla salaa parturissa muiden ollessa hesellä syömässä. Palattuani parturista sain kuulla ankaraa vittuilua, mutta pystyin palaamaan vielä juuri ja juuri töiden ääreen.




Lopulta homma tuli hoidettua viidessä työtunnissa ja puhdasta tuli. Työn loppuvaiheessa paikalle saapui Pirateksen kunniajäsen MassaMasa ja keitti koko porukalle kahvit. (Masa ei itse ehtinyt tälkoisiin kiireidensä vuoksi, ja sitä paitsi hän oli myös saikulla, kun joku valkotakkinen äijä oli ampunut häntä laaserillamolempiin silmiin)



Anza